UUTISET

Julkaisusarjasta Hailuotolaisia vaiheita ja tarinoita on

ilmestynyt 12.05.2017 sukuseuran kustantamana seuraava osa

N:o 2 Plooturahat Kujalasta. Hinta 8 €/ kpl.

Julkaisu sisältää jutun mm. Kujalan verannon portaan alta vuonna 1978 löytyneistä kupariplootuista ja 9.11.1809 Pajuperän rantaan haaksirikkoutuneesta fregatti Hoppetista sekä monta muuta mielenkiintoista tarinaa.

Julkaisua voi tilata Maija-Liisa Pukinkorvalta osoitteesta

m-l.pukinkorva@tasekeskus.fi  

Toimitukseen lisätään postituskulut.

Julkaisu on myytävänä myös Hailuodossa Luovon Puojissa ja Puikkarissa.

Jos et ole vielä hankkinut ko. julkaisusarjan ensimmäistä osaa    N:o 1 Muistelmia, voit tilata sen myös Maija-Liisalta tai käydä ostamassa sen Marjaniemestä Puikkarista. Sen hinta on 5 €/kpl.

Matka Maluriin (Malören) 12.07.2016

Matkalle Maluriin (ruots. Malören) oli ennakkoon seuralle ilmoittautunut kymmenkunta lähtijää. Satamassa aluksen lähtöä odotellessa mukaan liittyi vielä muutama matkalainen lisää.

Kuva 1. M/S Laponia

Lämmin ja aurinkoinen kesäpäivä oli houkutellut matkalle mukaan runsaasti paikallista väkeä viime hetken varauksina. Aluksen matkustajapaikat olivat käytännössä täyteen varatut, sillä vapaita paikkoja aluksella oli vai pari kolme.

Matkaan lähdettiin aikataulun mukaisesti klo 11. Matkaa tehtiin aluksi Kalix-jokea pitkin, jolta matka jatkui kohti Maluria lähes peilityynellä avomerellä.

Kuva 2. ”… ja kapteeni katsoi taivaanrantaan…”

Kuva 3. Ja siellähän se Malurin silhuetti jo näkyi!

Kahden tunnin merimatkan aikana nautimme maukkaan lounaan, jonka jälkeen olimme valmiita tutustumaan saareen ja sen nähtävyyksiin. Aluksen rantautuminen saaren pohjoisrannalle onnistui kahden tai kolmen uusintayrityksen jälkeen. Ei ole siten ihme, että voimakkaan merenkäynnin takia rantautuminen Maluriin ei aina onnistu ja aikataulun mukaisia matkoja on peruuntunut jopa kokonaan.

Kuva 4. Rantautumispaikkana vanha sotasatama.

Purjeveneille ja M/S Laponian kokoluokan aluksille vanha sotasatama on ainoa paikka rantautua ja sielläkin veden syväys on juuri ja juuri niille riittävä. Laitureina toimivat vanhat betoniarkut ovat vuosien saatossa joutuneet koville jäiden ja merenkäynnin runtelemina. Matkustajienkin pääsy aluksesta kuivalle maalle vaati hieman fyysistä ponnistelua sekä aluksen mukanaan tuomia apusiltoja. Heti saarelle tultaessa näkyi selkeästi yksi sen ominaispiirre. Saari on lähes kauttaaltaan jääkauden pyöristämää mukulakivikkoa.

Kuva 5. Pyöreäksi hioutunutta kivikkorantaa.

Kuva 6. Näkymä etelää kohti.

Matkalaisten kummastellessa paikallista luontoa retki jatkui tutustumaan saaren vanhaan kappeliin.

Sen seinähirsistä oli luettavissa monien hailuotolaisten (tai ainakin hailuotolaisiin nimiin viittaavien henkilöiden) niihin kirjailemat nimet mm. Siimon Junttila, Johan Heikkala, Henrik Pirkola, Johan Lepistö, Johan Emil Heikkinen ja Maria Sofia Tausta.

 Kuva 7. Kappeli, v. 1770

Parin tunnin saarikierroksen jälkeen oli aika palata jälleen alukselle. Paluumatka sujui tyynellä merellä aurinkokannella kevyestä kesätuulesta nauttien.

                                                                  Kuva 8. Kotimatkalle valmistautumassa.

Varustamon, Laponia Rederi,  puolelta kaikki sujui matkan aikana aluksella sekä itse saarella opastuksineen mallikkaasti. Omakohtaisena kokemuksena sekä myös kanssamatkaajien kertomana voin suositella sukuseuran jäsenille omatoimimatkaa Maluriin kaikille saaresta ja sen historiasta kiinnostuneille.

Mukavasta Malurin matkasta sekä saaren hailuotolaisesta historiasta mahdollisesti lisää jossain muodossa, mutta joskus myöhemmin!

17.07.2016

MS

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ    (päivitetty 19.4.2013)

• Kuinka sukuseuraan voi liittyä?
  
  Ota yhteys sukuseuran rahastonhoitajaan ja ilmoita hänelle yhteystietosi. Maksa jäsenmaksu, joko ainaisjäsenmaksu tai vuosimaksu sukuseuran pankkitilille  Hailuodon Osuuspankki  FI60 5030 0740 0071 85. Vuosikokouksen 2012 päätösten mukaisesti ainaisjäsenmaksu on 50 €/henkilö ja vuosimaksu 5 €/henkilö, joka maksetaan 3 vuoden jaksoissa, so. 15 €/henkilö/3a.
  
  
• Kuinka sukuseuran toiminnassa voi olla mukana?
  
  Osallistu seuran vuosikokouksiin ym. mahdollisiin tapahtumiin. Kerää tositarinoita suvun tai sukulaistesi vaiheista ja hauskoista tapahtumista ja toimita jutut julkaistaviksi kotisivun juttupalstalla. Käytettävissäsi on myös seuran kotisivujen keskustelupalsta (tulossa).
  
  
• Mitä sukuvaakuna kuvaa?
  
  Se on puumerkki, joka on suvun vanhimmassa tiedossa olevassa vuoden 1688 perunkirjassa. Vaakuna on käsinvalettua pronssia (23 x 29 mm) tammialustalla, jonka kokonaismitta on 47 x 60 mm.
  
  
• Mitä sukuseuran standaari symboloi?
  
  Standaarin kuviot symboloivat eri tavoilla sukua ja sen vaiheita. Hankain, joka on myös Hailuodon kunnan vaakunassa, viittaa luonnollisesti sukuseuran ”kotipaikkaan”  Hailuotoon. Hankaimen sisällä on seuran vaakuna. Tähkä ja kala symboloivat suvun entisajan elantoa, joka saatiin pääosin maanviljelystä ja merenantimista.
  
  
• Mitä julkaistujen kirjojen kansikuva esittää?
  
  Kuvassa on kantatilan sukutilaviiri ja Kujalan Nurkan kartta vuodelta 1801.
  
  
• Mihin kirjojen kansikuvan luku 1641 viittaa?
  
  Suvun kantatila Toikki (Kujala) on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1641.